Jotain edistystä sentään tapahtuu

Viikonloppuna luin Gil McNeilin kirjan Oman elämänsä puikoissa ja tsa-daa... sain hieman kateissa olleen neulontainnostukseni ainakin osittain takaisin. En tosin vieläkään jaksanut aloittaa palmikkoslipoverin osien yhteenneulomista mutta toinen tyynynpäällinen Novita Foxista edistyi kovaa vauhtia. Itseasiassa pääsin jo niinkin pitkälle että enää puoli kerää odottaa neulomistaan ennenkuin työ on valmis. Nopeastihan tuo etenee ja oli ihan hauskaa neuloa taas työtä jota tehdessä ei oikeasti tarvitse ajatella eikä nyt varsinaisesti seurata etenemistäkään, senkun antaa käsien tehdä mekaanisesti työtä ja itse keskittyä vaikka elokuvan katselemiseen tms. Täytynee seuraavakin työ suunnitella samalla periaatteella niin ehkä sitä pääsis taas vauhtiin. :-)

Käsityöt on edelleen ihan vaiheessa

Mitään edistystä ei käsityörintamalla ole tapahtunut, talvilomamatka keskeytti käsityöinnostuksen ja nyt en ole vain saanut aloitetuksi uudelleen. Palmikkoliivi on edelleen ompelematta kasaan (tosin se onkin kaikista tylsin vaihe) ja lahjaksi aiotut huovutetut tossutkin ovat jääneet tekemättä. Täytynee siis keksiä jokin muu lahja ensi viikonloppuna olevia syntymäpäiviä varten. No ei se mitään, onpahan lahjaideaa seuraavalle merkkipäivälle... :-) Ei vaan taas aika oikein riitä kun sain pitkästä aikaa niin hyviä kirjojakin käsiini ettei millään malttais lopettaa lukemista. Ja päivän rajallisen tuntimäärän takia on valittava joko tai, jos ylipäänsä on aikaa muilta jutuilta tehdä kumpaakaan. Kirja-aiheesta innostuneena tein itselleni virtuaalisen kirjahyllyn kaikista omistamistani kirjoista (ja kirjoista jotka aion lukea), käsityökirjojen suhteen homma on vielä kesken (vaikkei niitä nyt montaa ole) mutta laitan tuohon sivuun linkin kirjahyllyyn. Käsityöaihealueen alle olen (ainakin toistaiseksi) listannut myös romaanit jotka sivuuttavat käsityöaihetta (kuten esim. Pieni lankakauppa jne.).

Palmikoita ja valovilleä

Nyt täytyy heti ekaksi laittaa kuva jo aikaisemmin valmistuneesta Valoville-7veikka piposta ja käsineistä. Käsineet ovat jo vähän nuhraantuneet käytössä, valoville ei näköjään kestä yhtään kulutusta mutta käsineet ovat kyllä muuten olleet tosi hyvät ja lämpimät. Ja pipo näyttää edelleen kuin uudelta (en ole ilmeisesti liikaa hakannut päätä seinään...) :-)

Palmikkoslipoverikin valmistuu kovaa vauhtia, takakappalekin tuli valmiiksi ja nyt osat ovat saunassa oikenemassa oikeisiin mittoihinsa. Sen jälkeen pitäis kursia osat kokoon ja neuloa vielä joustimet sekä kaula-aukkoon että kädenaukkoihin. Se on kyllä vähän pelottava osuus, siinä kun on kaula-aukolla varsinkin niin suuri riski tulla epätasaisen yms. näköinen. Mutta toivotaan parasta, sais taas jotain isompaa aikaiseksi mitä vois oikeasti käyttääkin.

Seuraavaksi puikoille pääsee toinen Foxi-tyyny ja sitten ne lahjatossut Jannen isälle (yritelmä 2 niiden pesussa pilalle huopuneiden tilalle...).

Pientä edistystä hiljaiselosta huolimatta

Palmikkoslipoveri edistyy koko ajan pienin askelin, paljoa en ole yleensä päivässä sitä ehtinyt tehdä mutta melkeinpä nyt joka päivä edes jotain. Nyt olen jo päässyt neulomaan etukappaleen oikeaa olkapäätä eli V-kaula-aukon toista puolta. Silmukat vähenee koko ajan joten eiköhän loppu ala jo häämöttää ainakin tuon toisen puolen osalta. Eniten tällä hetkellä kyllä jännittää tuo kaula-aukon joustinneuleen onnistuminen, se kun ei aina ole ollut ihan itsestään selvää että osaa ottaa oikean määrän silmukoita ja että joustimesta tulee tarpeeksi siisti. No tuohon vaiheeseen menee vielä jokunen tovi, takakappalekin pitäisi saada sitä ennen valmiiksi. Takakappaleeseen ei tosin tule ollenkaan palmikoita joten sen uskoisin valmistuvan kyllä melko nopeasti jos intoa vaan riittää.

Nyt on langat ostettu toista Foxi-tyynyä varten, ensimmäinen tyyny on ainakin toistaiseksi säilynyt vielä hengissä. Tosin sen menehtyminen voi olla kiinni sekunneista joten ei kannata huokaista helpotuksesta liian aikaisin... :-)

Päivät pitenee, jipii!

Nyt kun on tullut luntakin ihan kiitettävästi (tai no ainakin sitä edes on) ja päivät ovat muutenkin pidentyneet on kaikki vapaa-aika mennyt iltaisin lähinnä koirien kanssa lenkkeilyyn. Lumisessa metsässä on kiva kuljeskella. :-) Sen verran olen kuitenkin saanut käsitöitä edistymään että sain myös seiskaveikasta&valovillestä tehdyt sormikkaat valmiiksi. En ole muistanut ottaa niistä vielä kuvaa ja kohta varmaan näyttävät jo käytön jäljiltä siltä etten kuvaa kehtaa ottaakaan. :-) Valovillelanka on hieman liian pehmeää tuollaiseen kuluttavaan käyttöön joten siitä tulee nopeasti tosi nuhruisen näköistä mutta kai se kestää sen minkä kestää, eihän se ulkonäkö olekaan pääasia. Sormikkaiden valmistuttua jatkoin viime viikolla lankakorista löytämääni palmikkoslipoveria ja on sekin tainnut jo yhden kuviokerrallisen verran edistyä. Nyt kuvio alkaa jo sujua eikä tarvitse koko ajan luntata mallikuviosta. Toistaiseksi näyttää hyvältä, innolla odottelen lopputulosta.

Blogin muokkausta

Innostuin muokkailemaan blogin ulkoasua kun alkoi ahdistaa tuo tumma taustaväri joten saa nähdä mihin päädytään ja mitä muuta kuin kävijälaskurin onnistun kadottamaan... (Löytyi onneksi uudestaan) Kuvat menee ainakin ihan hassusti jos levennän tekstialuetta eli nyt en osaa päättää haittaako minua enemmän kapea tekstialue vai tekstin leveyteen liian pienet kuvat... :-(

Jep ja kuvia ei saa tuossa edellisessä postauksessa oikeille paikoilleen millään. Prk..le mulla menee hermot tän Bloggerin kanssa harva se päivä noiden kuvien ja kappaleiden tyhjien välien kanssa.

Valmiita tuotoksia

Eilen innostuin kuitenkin illalla vielä kuvailemaan valmiiksi saamiani käsitöitä joten tässä niitä kuvia nyt sitten tulee.

Eli ensinnäkin beigestä seiskaveikasta tekemäni kynsikkäät.
Sitten on vuorossa Foxista tehty tyynynpäällinen. Takana näkyvästä toisesta oranssista tyynystä on siis vielä tarkoitus tulla samanlainen mutta beige.

Kuvaaminen ei ollut ihan yksinkertaista, koska aina paikalla oli myös muutama pikku apuri tyynyn edessä. :-)

Tässä myös pilalle menneet huovutetut tossut. Värityksen idea on tarkoituksella veneilyaiheinen eli punaraidallinen tossu vasempaan jalkaan ja vihreä oikeaan.

Toinen tossu tosin mystisesti kuvauksen aikana katosi aina kuvauspaikalta... :-)

Ja illalla valmistunut valovillepipo. Hehkuu hienosti kuvassa, täytynee ottaa parempi kun saan sormikkaatkin joskus valmiiksi ja pipon prässättyä lopulliseen muotoonsa. Janne sanoi piposta eilen että "Ei kai kukaan voi käyttää tuon väristä pipoa? Ja ethän sä ole käyttänyt ollenkaan sitä edellistäkään...?" Noi miehet ne ei sitten ymmärrä mitään, eihän se ole se pointti...

Puikot sauhuaa :-)

Viikonloppuna oli taas paljon kaikenlaista muutakin puuhaa mutta tuli sitä puikkojakin heiluteltua. Yleisön pyynnöstä huolimatta mulla ei nyt ole valokuvia, mä kun en keksi paljon tylsempää kuvattavaa kun käsityöt. Täytyisi niitä kuvia tänne blogiin kyllä saada mutta jotenkin se on vielä vaikeampaa saada tehdyksi kuin koirien kuvaaminen. Mutta toivossa on hyvä elää, ehkä jonain päivänä... ;-) Ensimmäiset tossut vietiin jo loppukäyttäjälle ja luonnollisesti mä en huomannut ottaa niistä kuvaa. Toiset tossut mä onnistuin sitten jo pilaamaan. :-( Neuloin ne valmiiksi ja olin oikein tyytyväinen tuotokseeni kunnes työnsin ne pesukoneeseen. Ilmeisesti laitoin koneeseen liikaa pyykkiä samalla kertaa joten lopputuloksena oli patalapuksi huopuneet litteät tossut. Siis voi prk..le, noita ennen huovutusta jättiläiselle sopivia tossuja on muutenkin niin tylsä kutoa ja nyt ne menivät vielä pilalle. :-( No onneksi syntymäpäiviin on vielä yli kuukausi joten täytyy jossain sopivassa välissä neuloa toiset. Vähän kyllä harmittaa... Tossuista tuli kuitenkin samanlaiset kuin näistä jo aiemmin neulomistani, värinä vain koko musta + pohjiin on ommeltu nahkapohjat.

Tossujen "valmistuttua" torstaina, perjantaina piti heti päästä aloittamaan uutta työtä. Oikeasti olisin halunnut aloittaa pipoa valovillestä ja mustasta seiskaveikasta mutta huomasin sitten ettei mulla ole tarpeeksi mustaa lankaa. Olisi sitä löytynyt lankakorista vähän mutta mä olen pilannut niin monta työtä käyttämällä eri värjäyserien lankoja sekaisin etten halunnut enää toistaa samaa virhettä joten oli pakko odotella lauantaihin että pääsin ostamaan lisää lankaa. Lankakoria kaivellessani löysin korin uumenista tummansinisestä merino-Woolista alottamani palmikkoisen slipoverinalun. En muista miksi se on jäänyt alunperin kesken mutta koska tykkään edelleen mallista ja lankakin on ihan jees, otin sen uudelleen työnalle. Keskittymistä palmikkokuvio kyllä vaatii eli sen kanssa ei television katselusta tule mitään mutta kun alkuun pääsee niin kuvio on lopulta melko looginen. Tällä hetkellä työ on taas odottamassa vuoroaan mutta kunhan saan ensin tuon valovillepipon (+ siihen sopivat sormikkaat) valmiiksi niin täytynee jatkaa palmikkoja. Valovillepipon teen samalla mallilla kuin olen tehnyt esim. tämän pipon ja sormikkaat tulevat samaten kuvassa olevia Ailin lapasia mukaellen.

Ai niin, meinasin kokonaan unohtaa viime viikolla valmistuneen tyynynpäällisen Novitan Foxista. Nyt meidän oranssista koristetyynystä (joka on pitänyt päällystää varmaan jo viimeiset viisi vuotta) tuli ihanan pehmeä ja pörröinen ja väriltään tummanruskea. Aivan kamalaa Foxi on neuloa mutta 10 pyöröpuikolla valmistui onneksi nopeasti. Nyt tyyny on käyttötestissä eli tarkkailen koirien kiinnostuneisuutta tyynyn tappamiseen. :-) Pörröinen lankakerä kiinnosti ainakin erittäin kovasti joten todennäköisyys tyynyn eloonjäämiselle ei ole kauhean suuri. Varsinkin kun tyyny majailee meidän sängyn päällä joka on koirien yksi lempipaikoista. Tarkoituksena olis päällystää vielä toinen samanlainen tyyny (vaaleamman ruskealla Foxilla) mutta en ole vielä viitsinyt edes ostaa lankaa ennenkuin näen kokeeko ensimmäinen tyyny karun kohtalon heti kättelyssä. Yhden (huonon) valokuvan mä olen tyynystä ehtinyt ottaa ennenkuin kamerasta loppui akku joten kunhan muistaisin vain purkaa sen koneelle niin pieni mahdollisuus on nähdä se vielä elävänä. :-)

Vuosi 2009 ja uudet tuulet

En nyt vielä hehkuta blogini palanneen takaisin tauolta mutta kerronpahan vaan että nyt olen taas kunnostautunut (ainakin hetkellisesti) heiluttelemaan puikkoja. Tämä vuoden puolella olen saanut valmiiksi yhdet keskeneräiset sukat ja yhdet huovutetut tossut (molemmat aloitettu ties koska) sekä yhdet kynsikkäät. Sukat ja kynsikkäät tulivat itselleni ja tossut tein Jannen vaarille. Tällä hetkellä työn alla on toiset huovutetut tossut, nämä tulevat puolestaan Jannen isälle syntymäpäivälahjaksi. Sen lisäksi mielessä on lukuisia ideoita seuraavaksi työksi, saa nähdä mihin päädyn. Tässä on tosin oikeastaan se ongelma, että mulla olisi kotona vaikka mitä lankoja joista pitäisi päästä eroon mutta ei mitään "kivaa", joka houkuttelisi tekemään mitään järkevää. Viime viikolla tulin vierailleeksi taas ihanassa Menitan lankakaupassa Soukassa ja olisin löytänyt sieltä vaikka mitä ihanaa ja inspiroivaa. No jokatapauksessa mun pitää pysytellä käsitöiden osalta toistaiseksi noissa nopeasti valmistuvissa töissä niin ei pääse tylsistyminen iskemään.

Ompelua olen harjoittanut sen verran että vaihdoin eilen kahteen takkiin vetoketjut. Vielä olis ainakin kaksi takkia odottamassa samaa käsittelyä. Huoh... Paljon inhottavampaa korjaustyötä on taas vaikea keksiä, meinasi usko (ja hermot) loppua eilenkin moneen otteeseen. Mutta kai ne takit on saatava taas käyttöönkin kun tuo mamman kulta (=p...keleen rakki) on ne tylsistyksissään päättänyt pistää paloiksi. Seuraavaksi mä hankin eteisen kaapiksi koodilukollisen kassakaapin.

BLOGI TAUOLLA

Tällä hetkellä käsityöharrastus on totaalisesti tauolla! Kaikki aika menee koiraharrastusten parissa joten vuorokauteen täytyy saada lisää tunteja ennenkuin jää aikaa ja tarmoa tehdä vielä käsitöitäkin. Mutta tällaistahan tämä mun käsityöharrastus on ollut aina, on/off-touhua, välillä käsitöitä valmistuu kuin liukuhihnalta ja välillä ei piiiitkiiiiin aikoihin tapahdu mitään. Eli palaillaan taas asiaan kun seuraava innostus iskee, on se sitten kuukauden päästä, ensi vuonna tai 2012. :-)

Pääsiäistauko

Näköjään jaksan taas päivitellä tilannetta tosi laiskasti. Viime aikoina työn alla on siis ollut se vaaleansininen pitsibolero jota suunnittelin kaverin häihin laitettavaksi. Häät olivat viime viikonloppuna ja bolero tuli kuin tulikin valmiiksi. Viimeisellä viikolla tein oikeastaan molemmat hihat ja sitten edellisenä yönä ennen H-hetkeä ompelin osat paikoilleen. Vähän kieltämättä alkoi jo tympiä koko bolero kun joutui tekemään niin urakalla mutta kun olin päättänyt saada sen valmiiksi niin eihän siinä mikään auttanut. Oli niin paljon kaikkea muutakin tehtävää ja järjesteltävää ettei olis oikeastaan ollut aikaakaan mutta piti sitten aina venyttää iltoja ja univelkakin vain kasvoi. No loppu hyvin kaikki hyvin, bolerosta tuli oikein sopiva ja onnistui hyvin. Jopa hihat joita jouduin soveltamaan kun koot eivät osuneet kohdalleen kun tein siis eri langalla kuin ohjeessa. Mutta tosi tyytyväinen olin lopputulokseen ja bolero kävi erittäin hyvin yhteen mun mekon kanssa eli kannatti ahkeroida. :-) Sen jälkeen ei ole kyllä varsinaisesti tehnyt mieli tarttua uuteen käsityöhön kun loppu meni niin urakoimiseksi. Paitsi tänä iltana kun on pyhä ja mulla ei tietenkään ole lankaa just siihen työhön jonka haluaisin toteuttaa. Olen nimittäin suunnitellut huovutettavaa kassia johon tulisi ainakin palmikoita. Muuta en oikeastaan ole vielä suunnitellutkaan, väri saisi tosin olla joku mukavan keväinen. Lankana olen ajatellut tällä kertaa käyttää jotain paksumpaa kuin Tove tai sitten Tovea kaksinkertaisena jos en muuten löydä tarpeeksi herkullista väriä. Näin keväällä ei enää tee mieli neuloa mitään paitoja tms. kun en oikein noista puuvillalangoistakaan perusta. Ihan kivoja ehkä neuloa mutta jäävät sitten kuitenkin käyttämättä. Pari kivaa topin ohjetta olen kyllä taas löytänyt mutta jotenkin tuntuu hölmöltä alkaa vielä niitäkään kun nytkin on lämpöasteet vielä pakkasen puolella. Mutta täytynee suunnitella sitä kassia ja katsoa että vieläkö mun innostus on tallella kun pääsen lankakauppaan...

(Lisään tähän kuvan mun bolerosta kunhan saan ensin ladattua kameran akun ja kuvat siirrettyä.)

Lapaset valmiit

Nyt on sitten Tove-lapasetkin valmiit ja hyvät tuli. Laskin noin 25%-huopumisvaraa ja kun huovutin ne 50-asteessa niin sopivat tuli ihan ensi yrittämällä. Ja langatkin riittivät ihan hyvin, ruskeita lankojakin jäi monta metriä jäljelle... :-) Raidoituksesta ei tosin tullut ihan 100% symmetrinen mutta väliäkö hällä, ei sitä valmiissa lapasissa huomaa. Tässä kuva valmiista setistä.

Seuraavana työn alla on uusimmasta Suuri Käsityölehdestä pitsibolero. Toteutan sen tosin Kitten Mohair-langasta enkä bambulangasta niinkuin ohjeessa. Kaveri on menossa kolmen viikon päästä naimisiin ja tarvitsen jotain lämmikettä käsivarsille hääasuuni joten puikot sauhuaa täällä taas vauhdilla. Työ on kyllä hyvällä mallilla ja suunnitelma B:kin on olemassa joten en ota siitä kyllä sen suurempaa stressiä mutta katellaan jos vaikka valmistuisi aikataulussa. Suurempi motivaattori työn valmiiksi saattamiseksi olisi oikeastaan se että uusi työkin on jo suunnitteilla enkä halua aloittaa sitä ennenkuin entinen on valmis. Olen nimittäin suunnitellut tekeväni vaihteeksi huovutettavan kassin. Nyt tosin voisin kokeilla lankana Dropsin Eskimoa ja kokeilla palmikoita huovutettavassa pinnassa. Saa nähdä tuleeko siitä mitään ja edistyykö työ edes suunnittelua pidemmälle...

Kuvatuksia

Ekana mun täytyy esitellä uusin tuotos, tuossa viikonlopun aikana syntynyt eli huovutettu kissapipo. Tällä hetkellä olen kovasti ihastunut ruskeaan mutta halusin pipon joka sopii yhteen vaaleansinisen takin kanssa joten lopputuloksena oli ruskea-turkoosiraidallinen pipo. Tässä kuva ennen huovutusta
Ja sitten kahden pesukonekäsittelyn jälkeen, ensin 40-asteessa ja sitten vielä 50-asteessa. Ekan käsittelyn jälkeen pipo oli vielä hieman liian iso joten otin riskin ja heitin sen uudelleen koneeseen. Lopputuloksesta tuli hyvä, huovuttui kivasti ja märkänä pystyi hyvin muotoilemaan malliinsa. Eli istuin siis sunnuntai-illan märkä pipo päässä katsomassa telkkaria... :-) Siniset raidat olisivat saaneet olla leveämpiäkin kun en tajunnut huomioida kutistumista raitojen kohdalla tekovaiheessa. Mutta ihan tyytyväinen olen lopputulokseen noinkin. Nyt on loppulangoista tulossa vielä lapaset samaa sarjaa. Niiden raidoitus on tosin sen verran erilainen että turkoosi on pääväri, sitä kun on jäljellä eniten. Vähän tosin jännittää tässä vaiheessa kun eka lapanen on valmis että riittääkö ruskeat raitalangat loppuun asti mutta katsotaan mitä käy. Niin ja lankanahan on siis vanha ystäväni Tove.

Tässä kuvat niistä urakoimistani mäyräkoirien villapaidoista, vielä odottelen kuvia niistä autenttisissa olosuhteissa käyttäjiensä päällä mutta tässä hieman esimakua...

Koirien villapaitoja

En ole taaskaan saanut päivitettyä tätä blogia vaikka puikot ovat tikuttaneet oikein urakalla. Viimeeksi kuluneen kuukauden aikana saldo oli neljä koiran villapaitaa! Ja ei, en ole tullut hulluksi ja alkanut pukea meidän pikku fifejä joka päivä eri vaatteisiin vaan pysynyt sentään vähän asiallisemmalla linjalla. Eli omille koirille paidoista tuli vain yksi, jussipaita meidän Sisulle kun ei juniorilla vielä villapaitaa ollut. Olin jo syksyllä päättänyt että teen Sisulle samanlaisen paidan kuin Nemollakin on mutta sain toteutettua sen vasta nyt. Loput kolme paitaa tulivat työkaverin kahdelle mäyräkoiralle. Mäyräkoiralle (ja varsinkin kaniinisellaiselle) on niin vaikea löytää valmiina oikeankokoisia asusteita joten piti vähän auttaa ystävää hädässä, nyt kun oli niin kovat pakkasetkin. Ja ihan hauska ja nopeahan noita koirien villapaitoja on tehdä, varsinkin kun sain vapaat kädet paitojen ulkoasusta. Mallina käytin Käppänäfoorumilla joskus aikaisemmin (vuonna 2004) ollutta käppänän villapaitaohjetta ja tosi hyvin on kyllä noille meidän haukuille istunut ja käytössä hyväksi havaittu. Ja pienillä muutoksilla sai noille mäykyillekin sopivaksi. En tosin ole vielä nähnyt paitoja käyttäjiensä päällä mutta kuvia odotellaan... Kahdesta paidasta muistin ottaa kuvat ennen luovuttamista uudelle omistajalle mutta kolmas paita jäi kuvaamatta. Tässä kuitenkin kuva meidän Sisun paidasta, loput kuvat laitan tänne kunhan kuvat saan ja ehdin laittaa.

Valmis!

Eilen sain vihdoin langatkin pääteltyä neuletopista jonka aloitin viime viikonloppuna. Viime viikolla neuloinkin ahkerasti joka ilta ja työ edistyi vauhdikkaasti. Paksummalla langalla on kyllä niin kiva neuloa kun syntyy valmista jälkeä tosi nopeasti. Ja Sublimen lanka osoittautui erittäin mukavaksi neuloa niinkuin jo alussakin vaikutti. Muuten työstä tulikin sitten lähes täydellinen mutta pari virhettä jäi hiukan vaivaamaan. Eli ensinnäkin topista tai oikeastaan tässä tapauksessa slipoverista tuli hieman liian lyhyt kun en huomannut mittailla sitä sen enempää työn kuluessa. Kun malli on lyhyt ja helma muotoonneulottu niin helma vähän lörpöttää ikävästi. Toinen virhe onkin sitten selvästi nähtävillä tuossa valokuvassa. Enpä sitten huomannut tekovaiheessa että ainakin yksi lankakeristä oli eri värjäyserää eli sopivasti juuri tuohon rintakehän kohdalle tuli ärsyttävä värinvaihtokohta. Onneksi se ei näy sentään ihan noin selvästi kun tuossa kuvassa. Mutta en jaksanut purkaa kuitenkaan enää tässä vaiheessa vaikka olis mulla sitä oikeaa lankaakin ollut lisää. Olkoot noin, kyllä se saa kelvata tuollaisenaan. Värikin on ehkä hieman liian hempeä mun makuun mutta mutta... No ehkei sitä nyt ihan täydelliseksi voi kuvailla mutta tulipahan tehtyä. Jos löytäisi paremman väristä lankaa ja tekisi malliin pieniä korjauksia niin sit olis kyllä täydellinen. Täytynee suunnitella...Seuraava työ pääsi sekin eilen puikoille eli nyt on valmistumassa kämmekkäät kaksinkertaisesta Alpaca-langasta. Kun sitä lankaa jäi reilusti yli niistä jo pilalle menneistä punaisista kynsikkäistä niin ajattelin tehdä nyt korvaavan parin. Niitä "sormenpätkiä" en jaksa enää nyhertää joten näistä tulee siis katkaistut lapaset. Itseasiassa olen tässä viime aikoina havainnut että kovilla pakkasilla (yli -3 astetta... :-)) kaikista kätevin vaihtoehto on ohuet sormikkaat (ostoversiot, ei kertakaikkiaan riitä kärsivällisyys näpertää sormikkaita noin 1-numeron puikoilla ja huomata seuraavana päivänä niiden olevan koirien hampaiden rei'ittämät tai hukassa...) ja niiden päällä kämmekkäät. Lämmittää käsiä mutta pystyy edelleen kaivamaan makupaloja taskusta koirille ja käsittelemään hihnojakin kätevämmin. Täytynee lähteä taas jatkamaan neulomista koska lämpömittari alkaa näyttämään sellaisia lukemia että kämmekkäille on käyttöä.

Onnistumista ja epäonnistumista...

Viikonlopun aikana on käsityöt taas edistyneet ja sain valmiiksi toisetkin kynsikkäät. Niistä tuli samanlaiset kuin ensimmäisistäkin mutta koko oli vaan sopiva. Näistä vaikuttaisi tulleen ihan hyvät ja käyttöönsä sopivat. Niiden pääasiallinen ideahan siis oli lämmittää käsiä ja samalla kuitenkin vapauttaa sormet kaivelemaan taskusta kätevämmin koirille makupaloja jos ne joskus sattuvat sellaisia ansaitsemaan... Vielä en ole näitä päässyt kokeilemaan kun ulkona on ollut liian kylmä mutta mukavilta vaikuttavat.Ensimmäiset kynsikkäät venyivät käytössä vieläkin isommiksi kuin valmistuessaan näytti. Niinpä sitten eilen päätin etten häviä mitään jos heitän ne pesukoneeseen. Alpakkalanka huovuttui hyvin ja huovutusjälki oli tasaista. Ainoa ongelma vaan on että eivät mahdu enää käteen vaikka kuinka yrittäisi venytellä... No tulipahan tuokin kokeiltua, eivät olleet sitten kuitenkaan tarpeeksi isot. :-)

Kynsikkäiden valmistuttua eilen illalla aloitin heti neulomisen Sublimen langasta ja varsinkin noin isoilla puikoilla (nro 5 bambut) työ edistyy kovaa vauhtia. Neulepinta vaikuttaa tosi pehmeältä ja langasta on kiva neuloa. eli nyt tuntuu että ei paljon haittaa vaikkei lopputuloskaan onnistuisi kun itse tekeminen on noin kivaa. Nyt täytyy käyttää taas vapaa-aika hyödyksi ja mennä katsomaan televisiosta Idolsia ja jatkamaan neulomista. Palaillaan!

Työmatka

Tänään toteutin sen mun alkuviikkoisen suunnitelman työmatkasta Porvooseen. Oli niin mukavan aurinkoinen pakkasilma joten päätin sitten päivällä lähteä ajelemaan Porvooseen. Ja piipahdin samalla Porvoon Lankatalossa ja Brunbergin tehtaanmyymälässä kun nyt sattumalta satuin sillä suunnalla olemaan eli ei mikään turha reissu työajalla... :-) Ihan sen väristä (tumman harmaata) lankaa (Sublime Cashmere Merino Silk Aran) en kyllä löytänyt kun olisin halunnut mutta ihan ok tuokin (marjapuuronpunainen) on. Lanka on kyllä ihanan pehmeää käsissä ja varmaan tosi mukavaa neuloa eli innolla odotan pääseväni sen kimppuun. Täytyy vaan ekaksi tehdä nuo toiset kynsikkäät valmiiksi. Tuossa muuten (huono) kuva ensimmäisistä. Toisista tulee muuten samanlaiset mutta hieman pienemmät ja väriltään sinertävän-vihertävän harmaat, lankana Dropsin Alpaca niinkuin noissakin. Niistä on eka käsine puolessa välissä tosin nyt täytyy kiriä tahtia että pääsee tuohon uuteen lankaan käsiksi.

Jaywalkerit valmiit

Eli kuten otsikostakin käy ilmi niin jaywalkerit ovat valmistuneet. Tässä kuva niistä...

Ihan oikean kokoisetkin noista tuli vaikka ensin epäilinkin että ovat liian pienet. Kerrankin pysyvät hyvin jalassa eivätkä putoa jalasta. Mulla on taipumusta arvioida koko melkoisesti yläkanttiin, teen aina paljon löysempää kun ohjeissa. Enkä tietenkään ikinä mittaile tai tee minkäänlaisia mallitilkkuja...

Sunnuntaina aamupäivällä aloittelin sitten tekemään kynsikkäitä ja niistä ekan langat päättelin eilen illalla. Lankana on Dropsin Alpaca-lanka, joka on kyllä aivan ihanaa. Se on niin mukavan pehmeää ja lämpöisen tuntuista että on tosi kiva neuloa ja väriltään herkullisen punaista. Tosin toi eka kynsikäs vaikutti kyllä melko kookkaalta joten täytyy katsoa että pystynkö käyttämään niitä itse vai täytyykö lahjoittaa eteenpäin ja tehdä itselle toiset. No onneksi ovat nopeat tehdä joten voi tehdä useammatkin. Varsinkin kun olen haaveillut aloittavani seuraavaksi palmikkoslipoveria mutta en ole onnistunut vielä löytämään haluamaani lankaa. Suunnittelin tänään ihan vartavasten työmatkaa Porvooseen jotta voisin käydä Tekstiiliteollisuuden Lankatalossa katsastamassa että löytyisikö sieltä sitä. Mutta siihen asti voin neuloskella noita kynsikkäitä ettei vauhti pysähdy... :-)

Inspiraatio kävi huipussaan ja katosi...

Tänään sain töissä päivällä valtaisan inspiraation villakankaisen hameen ompelemisesta. Suunnittelin mallia ja väriä ja maltoin tuskin odottaa että pääsen kangaskauppaan ostamaan kangasta ja kotiin ompelemaan hametta. Hameelle olisi ollut oikeasti tarvettakin, perjantaina kun on tarkoitus mennä viettämään iltaa vähän hienommin ja olisin halunnut laittaa päälle jotain uutta ja kivaa. No niinkuin voi huomata menneestä aikamuodostakin niin hame tosiaan jäi vain inspriraation asteelle. Innostus haihtui kangaskaupassa kun havaitsin ettei sieltä taaskaan löydy mitään mikä väriltään, laadultaan tai materiaaliltaan edes etäisesti muistuttaisi mun visiota. Mä en IKINÄ löydä kangaskaupasta muuten kunehkä joskus harvoin vahingossa oman mieleni mukaisia kankaita. Mikähän auttaisi, pitäisköhän alkaa kutomaan kankaat itse. Huovutettavaa ja neulottavaa hametta kyllä jo mietiskelin mutta suuren työmääränsä vuoksi saanee jäädä toistaiseksi ihan suunnitteluasteelle. Lopputuloksena jokatapauksessa että täytynee vaan kaivella omaa vaatekaappia ja toivoa että sieltä löytyy jotain päällepantavaa perjantaina.

Jaywalker-sukat ovat edistyneet sen verran että eka sukka on valmis ja toisesta varresta on noin 5 cm tehtynä eli ihan hyvin ovat edistyneet. Kuviokin näyttää vielä ihan oikealta vaikka olenkin lueskellut tässä samalla kanssabloggaajien hengentuotteita. Paljon luettavaa ja katseltavaa onkin ehtinyt kertyä kun meidän tietokone on ollut monta kuukautta mystisen virtalähdevian takia poissa käytöstä enkä ole jaksanut työkannettavaa raahata kotiin joten nyt on pahoja aukkoja neulesivistyksessä. Mutta nyt täytyy hiljalleen kömpiä tuonne peiton ja tyynyn väliin joten palaillaan ja hyvää yötä! Jos vaan sais nämä pikkuapulaiset siirrettyä ensin pois varpaiden päältä, vasemman jalan päällä makaa musta karvakasa ja oikealla valkoinen. Eipä tässä kyllä mitään villasukkiakaan tarvitse kun on tuollaiset mukana kulkevat karvaiset koiralämmittimet. :-)

Onnistumisen iloa!

Innostuin loppuviikosta neulomaan kassia oikein urakalla ja alun vaikeuksien jälkeen se etenikin kuin siivillä. Neuloin kassin raidat kolmella erivärisellä punaisella Tovella ja valkoisella samanoloisella langalla jota ostin samalla kertaa vyyhdin, en tiedä tarkemmin mitä mahtoi olla. Enpä sitten tietenkään huomioinut aloittaessani että valkoinen lanka oli hieman paksumpaa kun punaiset. Kun sitten aloitin työn valkoisella langalla ja valitsin puikkokoon sen mukaan niin huomasin vasta raitojen alkaessa että puikot olivat hieman liian paksut ohuemmalle langalle. Ja kassia olisi ehdottomasti pitänyt neuloa kaksinkertaisella langalla mutta kun pelkäsin etteivät langat olisi silloin riittäneet. Kun huomasin kaikki nämä asiat heti raidoituksen alkaessa ja kassin alku näytti muutenkin hieman muodottomalta ja veltolta niin olin tosi lähellä purkaa koko viritelmän ja tehdä jotain ihan muuta. Päätin sitten kuitenkin jatkaa. Pohdiskelin että ompelen kassiin vuorikankaan jos tarvitsee lisää jämäkkyyttä ja pesen vaikka viiteen kertaan pesukoneessa jos tuntuu että jää epätasaisen näköiseksi eikä tunnu huopuvan tarpeeksi. Tarvitseehan sitä kännykkäkoteloakin jos kutistuu huovutusten seurauksena liikaa... :-) Ainahan kaupasta saa uusia lankoja jos tämä eka yritelmä ei tuollaisenaan onnistu. No tällainen siitä sitten tuli ennen pesukonekäsittelyä.

Noihin väreihin ja raidoitukseen olen tosi tyytyväinen. Jotenkin nuo värit sopivat vielä paremmin yhteen kun kerillä ensialkuun vaikutti ja raidoituksesta tuli mielestäni ihan tasapainoisen näköinen vaikka alussa mietiskelinkin että osaanko tehdä tuollaista epäsäännöllistä raidoitusta. Kassin kantokahvat tein sukkapuikoilla pitkänä putkilona suoraan kassin reunasta aloitettuna, tulee vähän napakamman oloiset kun pelkästään yksinkertaisesta kaitaleesta. Ja mikä parasta, kassissa on tarvinnut ommella saumoja ainoastaan kantokahvojen lopetuspäässä! Kassi valmistui eilen illalla ja pitihän sen heti päästä koneeseen. Vähän kuitenkin pelotti edelleen ennen huovutusta että minkälaiseksi muuttuu koneessa, Tovea kun en ole ennen kokeillut enkä tiedä miten se käyttäytyy. No tässä on lopputulos huovutuksen jälkeen.

Huovutuksen jälkeen kassi näytti erittäin hyvältä. Pinta oli todella tasainen eikä hieman epätasaisesta neulontapinnasta ollut jälkeäkään. Raidoitus näyttää huovutuksen jäljiltä vielä paremmalta kuin ennen huovutusta. Kassi myös jämäköityi huovutuksen seurauksena selkeästi joten en viitsi alkaa siihen ompelemaan vuorikangastakaan. Eikä kokokaan pienentynyt liikaa vaan arviolta noin 25% niinkuin ajattelinkin. Nyt täytyy sanoa että olen positiivisesti yllättynyt ja erittäin tyytyväinen lopputulokseen! Tovesta tulee ehdottomasti mun uusi hyvä ystävä. Nytkin on jo monia visioita siitä mitä muuta siitä voisi tehdä...

Illalla aloittelin sitten vielä kassin pesukonekäsittelyn päättymistä odotellessani Jaywalkereita Austermann Step-langasta ja sain ensimmäisen sukan varsiosuuden jo valmiiksi. Malli näyttää todella hyvältä ja tuo kivaa efektiä raidalliseen lankaan. Ja vaikka etukäteen jännitinkin ulkomaankielisen neuleohjeen käyttämistä niin aika helpostihan se sitten käytännössä luonnistui. Mutta on kyllä eka ei-suomenkielinen ohje jota käytän eli yksi virstanpylväs taas ohitettu!