Onnistumista ja epäonnistumista...

Viikonlopun aikana on käsityöt taas edistyneet ja sain valmiiksi toisetkin kynsikkäät. Niistä tuli samanlaiset kuin ensimmäisistäkin mutta koko oli vaan sopiva. Näistä vaikuttaisi tulleen ihan hyvät ja käyttöönsä sopivat. Niiden pääasiallinen ideahan siis oli lämmittää käsiä ja samalla kuitenkin vapauttaa sormet kaivelemaan taskusta kätevämmin koirille makupaloja jos ne joskus sattuvat sellaisia ansaitsemaan... Vielä en ole näitä päässyt kokeilemaan kun ulkona on ollut liian kylmä mutta mukavilta vaikuttavat.Ensimmäiset kynsikkäät venyivät käytössä vieläkin isommiksi kuin valmistuessaan näytti. Niinpä sitten eilen päätin etten häviä mitään jos heitän ne pesukoneeseen. Alpakkalanka huovuttui hyvin ja huovutusjälki oli tasaista. Ainoa ongelma vaan on että eivät mahdu enää käteen vaikka kuinka yrittäisi venytellä... No tulipahan tuokin kokeiltua, eivät olleet sitten kuitenkaan tarpeeksi isot. :-)

Kynsikkäiden valmistuttua eilen illalla aloitin heti neulomisen Sublimen langasta ja varsinkin noin isoilla puikoilla (nro 5 bambut) työ edistyy kovaa vauhtia. Neulepinta vaikuttaa tosi pehmeältä ja langasta on kiva neuloa. eli nyt tuntuu että ei paljon haittaa vaikkei lopputuloskaan onnistuisi kun itse tekeminen on noin kivaa. Nyt täytyy käyttää taas vapaa-aika hyödyksi ja mennä katsomaan televisiosta Idolsia ja jatkamaan neulomista. Palaillaan!

Työmatka

Tänään toteutin sen mun alkuviikkoisen suunnitelman työmatkasta Porvooseen. Oli niin mukavan aurinkoinen pakkasilma joten päätin sitten päivällä lähteä ajelemaan Porvooseen. Ja piipahdin samalla Porvoon Lankatalossa ja Brunbergin tehtaanmyymälässä kun nyt sattumalta satuin sillä suunnalla olemaan eli ei mikään turha reissu työajalla... :-) Ihan sen väristä (tumman harmaata) lankaa (Sublime Cashmere Merino Silk Aran) en kyllä löytänyt kun olisin halunnut mutta ihan ok tuokin (marjapuuronpunainen) on. Lanka on kyllä ihanan pehmeää käsissä ja varmaan tosi mukavaa neuloa eli innolla odotan pääseväni sen kimppuun. Täytyy vaan ekaksi tehdä nuo toiset kynsikkäät valmiiksi. Tuossa muuten (huono) kuva ensimmäisistä. Toisista tulee muuten samanlaiset mutta hieman pienemmät ja väriltään sinertävän-vihertävän harmaat, lankana Dropsin Alpaca niinkuin noissakin. Niistä on eka käsine puolessa välissä tosin nyt täytyy kiriä tahtia että pääsee tuohon uuteen lankaan käsiksi.

Jaywalkerit valmiit

Eli kuten otsikostakin käy ilmi niin jaywalkerit ovat valmistuneet. Tässä kuva niistä...

Ihan oikean kokoisetkin noista tuli vaikka ensin epäilinkin että ovat liian pienet. Kerrankin pysyvät hyvin jalassa eivätkä putoa jalasta. Mulla on taipumusta arvioida koko melkoisesti yläkanttiin, teen aina paljon löysempää kun ohjeissa. Enkä tietenkään ikinä mittaile tai tee minkäänlaisia mallitilkkuja...

Sunnuntaina aamupäivällä aloittelin sitten tekemään kynsikkäitä ja niistä ekan langat päättelin eilen illalla. Lankana on Dropsin Alpaca-lanka, joka on kyllä aivan ihanaa. Se on niin mukavan pehmeää ja lämpöisen tuntuista että on tosi kiva neuloa ja väriltään herkullisen punaista. Tosin toi eka kynsikäs vaikutti kyllä melko kookkaalta joten täytyy katsoa että pystynkö käyttämään niitä itse vai täytyykö lahjoittaa eteenpäin ja tehdä itselle toiset. No onneksi ovat nopeat tehdä joten voi tehdä useammatkin. Varsinkin kun olen haaveillut aloittavani seuraavaksi palmikkoslipoveria mutta en ole onnistunut vielä löytämään haluamaani lankaa. Suunnittelin tänään ihan vartavasten työmatkaa Porvooseen jotta voisin käydä Tekstiiliteollisuuden Lankatalossa katsastamassa että löytyisikö sieltä sitä. Mutta siihen asti voin neuloskella noita kynsikkäitä ettei vauhti pysähdy... :-)

Inspiraatio kävi huipussaan ja katosi...

Tänään sain töissä päivällä valtaisan inspiraation villakankaisen hameen ompelemisesta. Suunnittelin mallia ja väriä ja maltoin tuskin odottaa että pääsen kangaskauppaan ostamaan kangasta ja kotiin ompelemaan hametta. Hameelle olisi ollut oikeasti tarvettakin, perjantaina kun on tarkoitus mennä viettämään iltaa vähän hienommin ja olisin halunnut laittaa päälle jotain uutta ja kivaa. No niinkuin voi huomata menneestä aikamuodostakin niin hame tosiaan jäi vain inspriraation asteelle. Innostus haihtui kangaskaupassa kun havaitsin ettei sieltä taaskaan löydy mitään mikä väriltään, laadultaan tai materiaaliltaan edes etäisesti muistuttaisi mun visiota. Mä en IKINÄ löydä kangaskaupasta muuten kunehkä joskus harvoin vahingossa oman mieleni mukaisia kankaita. Mikähän auttaisi, pitäisköhän alkaa kutomaan kankaat itse. Huovutettavaa ja neulottavaa hametta kyllä jo mietiskelin mutta suuren työmääränsä vuoksi saanee jäädä toistaiseksi ihan suunnitteluasteelle. Lopputuloksena jokatapauksessa että täytynee vaan kaivella omaa vaatekaappia ja toivoa että sieltä löytyy jotain päällepantavaa perjantaina.

Jaywalker-sukat ovat edistyneet sen verran että eka sukka on valmis ja toisesta varresta on noin 5 cm tehtynä eli ihan hyvin ovat edistyneet. Kuviokin näyttää vielä ihan oikealta vaikka olenkin lueskellut tässä samalla kanssabloggaajien hengentuotteita. Paljon luettavaa ja katseltavaa onkin ehtinyt kertyä kun meidän tietokone on ollut monta kuukautta mystisen virtalähdevian takia poissa käytöstä enkä ole jaksanut työkannettavaa raahata kotiin joten nyt on pahoja aukkoja neulesivistyksessä. Mutta nyt täytyy hiljalleen kömpiä tuonne peiton ja tyynyn väliin joten palaillaan ja hyvää yötä! Jos vaan sais nämä pikkuapulaiset siirrettyä ensin pois varpaiden päältä, vasemman jalan päällä makaa musta karvakasa ja oikealla valkoinen. Eipä tässä kyllä mitään villasukkiakaan tarvitse kun on tuollaiset mukana kulkevat karvaiset koiralämmittimet. :-)

Onnistumisen iloa!

Innostuin loppuviikosta neulomaan kassia oikein urakalla ja alun vaikeuksien jälkeen se etenikin kuin siivillä. Neuloin kassin raidat kolmella erivärisellä punaisella Tovella ja valkoisella samanoloisella langalla jota ostin samalla kertaa vyyhdin, en tiedä tarkemmin mitä mahtoi olla. Enpä sitten tietenkään huomioinut aloittaessani että valkoinen lanka oli hieman paksumpaa kun punaiset. Kun sitten aloitin työn valkoisella langalla ja valitsin puikkokoon sen mukaan niin huomasin vasta raitojen alkaessa että puikot olivat hieman liian paksut ohuemmalle langalle. Ja kassia olisi ehdottomasti pitänyt neuloa kaksinkertaisella langalla mutta kun pelkäsin etteivät langat olisi silloin riittäneet. Kun huomasin kaikki nämä asiat heti raidoituksen alkaessa ja kassin alku näytti muutenkin hieman muodottomalta ja veltolta niin olin tosi lähellä purkaa koko viritelmän ja tehdä jotain ihan muuta. Päätin sitten kuitenkin jatkaa. Pohdiskelin että ompelen kassiin vuorikankaan jos tarvitsee lisää jämäkkyyttä ja pesen vaikka viiteen kertaan pesukoneessa jos tuntuu että jää epätasaisen näköiseksi eikä tunnu huopuvan tarpeeksi. Tarvitseehan sitä kännykkäkoteloakin jos kutistuu huovutusten seurauksena liikaa... :-) Ainahan kaupasta saa uusia lankoja jos tämä eka yritelmä ei tuollaisenaan onnistu. No tällainen siitä sitten tuli ennen pesukonekäsittelyä.

Noihin väreihin ja raidoitukseen olen tosi tyytyväinen. Jotenkin nuo värit sopivat vielä paremmin yhteen kun kerillä ensialkuun vaikutti ja raidoituksesta tuli mielestäni ihan tasapainoisen näköinen vaikka alussa mietiskelinkin että osaanko tehdä tuollaista epäsäännöllistä raidoitusta. Kassin kantokahvat tein sukkapuikoilla pitkänä putkilona suoraan kassin reunasta aloitettuna, tulee vähän napakamman oloiset kun pelkästään yksinkertaisesta kaitaleesta. Ja mikä parasta, kassissa on tarvinnut ommella saumoja ainoastaan kantokahvojen lopetuspäässä! Kassi valmistui eilen illalla ja pitihän sen heti päästä koneeseen. Vähän kuitenkin pelotti edelleen ennen huovutusta että minkälaiseksi muuttuu koneessa, Tovea kun en ole ennen kokeillut enkä tiedä miten se käyttäytyy. No tässä on lopputulos huovutuksen jälkeen.

Huovutuksen jälkeen kassi näytti erittäin hyvältä. Pinta oli todella tasainen eikä hieman epätasaisesta neulontapinnasta ollut jälkeäkään. Raidoitus näyttää huovutuksen jäljiltä vielä paremmalta kuin ennen huovutusta. Kassi myös jämäköityi huovutuksen seurauksena selkeästi joten en viitsi alkaa siihen ompelemaan vuorikangastakaan. Eikä kokokaan pienentynyt liikaa vaan arviolta noin 25% niinkuin ajattelinkin. Nyt täytyy sanoa että olen positiivisesti yllättynyt ja erittäin tyytyväinen lopputulokseen! Tovesta tulee ehdottomasti mun uusi hyvä ystävä. Nytkin on jo monia visioita siitä mitä muuta siitä voisi tehdä...

Illalla aloittelin sitten vielä kassin pesukonekäsittelyn päättymistä odotellessani Jaywalkereita Austermann Step-langasta ja sain ensimmäisen sukan varsiosuuden jo valmiiksi. Malli näyttää todella hyvältä ja tuo kivaa efektiä raidalliseen lankaan. Ja vaikka etukäteen jännitinkin ulkomaankielisen neuleohjeen käyttämistä niin aika helpostihan se sitten käytännössä luonnistui. Mutta on kyllä eka ei-suomenkielinen ohje jota käytän eli yksi virstanpylväs taas ohitettu!

Sukkasyndrooma on taas murrettu

Vihdoinkin sain valmiiksi viimeiset syksyllä aloittamani sukat eli syksyn saldo oli ennätyksellisesti kolme paria sukkia vaikken ole pitkään aikaan saanut yksiäkään tehtyä. Jotenkin sukankutominen on tuntunut niin puuduttavalta ettei koskaan ole jaksanut tehdä sukkia loppuun asti. Nyt kuitenkin innostuin kokeilemaan tiimalasikantapäätä ja kärjen sädekavennusta sekä kokeilemaan erilaisia malleja. Eli ekat ja kolmannet sukat tein Kuuran kosketus - mallilla ja toiset olivat Nukkumaijan unisukat. Kolmansissa sukissa käytin lisäksi Austermann Step-sukkalankaa, joka on käsitelty aloeveralla ja jojoba-öljyllä. Toisista ja kolmansista sukista tuli tosi kivat, pidin varsinkin noiden Nukkumaijan unisukkien mallista. Se eteni tosi joutuisasti ja oli erittäin kivannäköinen. Yllättävää sinäänsä että ihastuin malliin kun olen jotenkin aina hieman karsastanut tuollaisia pitsikuviosukkia. Mutta enpä tiennyt että niiden tekeminen oli noin kivaa ja valmistui kuitenkin tosi nopeasti. Step-langasta neulominen oli myöskin mukavaa, jojoba-öljykäsittelyn ansiosta lanka teki käsistä kivan pehmeät. Jaloissa vaikutusta en ole huomannut mutta käsiin se vaikutti selvästi. Ensimmäiset sukat jotka tein oli neulottu Novitan 7 veljeksen pätkävärjätystä langasta ja niihin en ole kyllä yhtään tyytyväinen. Sukista tuli väritykseltään ja kuvioinniltaan aivan erinäköiset vaikka lanka, käsiala tai puikkokoko ei muuttunut mihinkään. Todella ärsyttävää! Onneksi sukista tuli itselleni liian isot joten voin antaa ne eteenpäin eikä tarvitse katsella niitä sen enempää. Mutta jokatapauksessa tässä valokuvat syksyn aikaansaannoksista.

Nyt olen aloittanut huovutettavan laukun neulomista Tove-langalla ja harkinnut Wool-langasta aloitetun slipoverin purkamista. Puikot ja lanka ovat alkaneet entistä enemmän vaikuttaa liian ohuilta että jaksaisin tehdä työn loppuun asti, enkä ole enää varma mallin sopivuudestakaan. Eli kun nyt on jo noin monta epävarmuustekijää niin luulen että on turha jatkaa pidemmälle, alkaa kuulostaa nimittäin jo tässä vaiheessa ikuisuusprojektilta. Mutta täytyy vielä miettiä ennenkuin uskallan tehdä lopullista päätöstä.

Laiskimus

Myönnetään... Mä olen ollut erittäin laiska käsitöiden suhteen. Alkusyksystä neuloin kahdet sukat mutta niistä en ole saanut edes kuvia otettua ja yhdet uudet sukat olen saanut aloitettua varmaan pari kuukautta sitten mutta mitään muuta edistystä ei ole tapahtunutkaan. Etäisesti olen aina lankakeriä pois tieltä siirrellessäni miettinyt että pitäisi taas jatkaa mutta aikomukseksi on jäänyt. Se on niin paljon helpompaa makailla vaan apaattisena sohvalla tuijottamassa telkkaria kun liikuttaa käsiä... :-) Tänään olen taas viritellyt uutta innostusta käsitöihin uuden vuoden kunniaksi mutta voi olla että kun pääsen raahautumaan täältä töistä kotiin asti niin innostus on haihtunut tiehensä. Saa nähdä miten käy. Nyt täytyy jatkaa kuitenkin työntekoa, tosin jos vilkaisisi nopeesti vielä ensin mitä kaikkea kanssabloggaajat ovat saaneet aikaiseksi...